Parhaan mahdollisen reitin valitakseen ammattikuljettajat ja ajojärjestelijät tarvitsevat ajantasaista ja yksityiskohtaista tietoa muun muassa reitin varrella olevien siltojen korkeuksista sekä suurimmista sallituista painorajoituksista. Tietorahti Oy:n perustaja Janne Lausvaara havahtui työssään datan huomattaviin puutteisiin sekä eri lähteiden keskenään ristiriitaisiin ja päivittymättömiin tietoihin.
– Moni oleellinen tieto, kuten siltojen paino- ja korkeusrajoitukset, puuttui kokonaan tai oli hankalasti löydettävissä. Data ja todellisuus eivät myöskään aina vastanneet toisiaan, mikä on paitsi ajosuunnittelua vaikeuttava tekijä myös turvallisuusriski, kertoo Lausvaara.
Lausvaara antaa esimerkin, jossa aineistotietoihin 3,14 metriä korkeaksi merkityn sillan liikennemerkki voi asentajan käsissä pyöristyä joko 3,0 tai 3,2 metriin. Pieneltä vaikuttava erokin voi aiheuttaa vaaratilanteita.
– Etukäteen tehty reittisuunnitelma voi mennä aivan pieleen, kun paikan päällä onkin aineistotiedoista poikkeava liikennemerkki. Onnettomuustilanteissa vastuu on täysin kuljettajan: tieliikennelain mukaan liikennemerkki on se, mikä kuljettajaa velvoittaa, vaikka aineisto olisi opastanut muuta, Lausvaara tiivistää.
Haasteita taklatakseen Tietorahti Oy käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena oli tuoda siltojen korkeusdata nykypäivään ja edistää liikenneturvallisuutta joustavasti muiden toimijoiden kanssa. Joulukuussa 2020 käynnistyneen hankkeen rahoitti Pohjoinen kasvuvyöhyke.
Data päivittyy joukkoistamisen avulla
Siltojen korkeusmerkinnät ovat erityisen tärkeitä raskaan liikenteen ja kunnossapidon parissa työskenteleville ammattikuljettajille. Hankkeessa he osallistuivat datan päivitystyöhön.
– Kuljettajien käyttämään sovellukseen merkittiin kaikki tarkennusta vaativat alikulkujen korkeudet. Paikan päälle osuvat kuljettajat raportoivat ne meille kuvaamalla kohteessa olevan liikennemerkin. Kun saamme tuoreimman tiedon paikan päältä, päivitämme sen sovellukseen – toistaiseksi vielä manuaalisesti, Lausvaara kertoo.
Sovellus on helpottanut ajosuunnittelua: kuljettaja voi jo ennen liikkeelle lähtöä tarkistaa reitin varrella olevat sillat ja niiden korkeudet sekä mahdollisesti muuttaa reittiään tietojen pohjalta. Nyt karttasovellusta käyttää jo lähes 7 000 ammattikuljettajaa, ja sille on tähän mennessä kertynyt jo yli kaksi miljoonaa käyttökertaa.
– Kuljettajat saatiin kannustettua mukaan datatalkoisiin. Nyt yhteistyön tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä, kun sovellus tarjoaa ajantasaisinta dataa liikennemerkinnöistä, Lausvaara iloitsee.
Järjestelmien vuoropuhelu helpottaisi kuntien työtä
Uusi järjestelmä palvelee kuljettajien lisäksi myös kuntia. Espoon kaupungin liikenteenhallintapäällikkö Antti Savolainen kertoo, että kunnilla on haasteena hallita ja hyödyntää jatkuvasti kasvavaa datamäärää.
Espoon kaupunki oli yksi hankkeen pilottiin osallistuneista kunnista.
– Meille kunnille tärkeintä on edistää ajantasaisen tiedon saatavuutta ja poistaa inhimillisten virheiden mahdollisuuksia, jotta pystymme palvelemaan ammattikuljettajia ja kunnossapitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että tiedot päivittyisivät automaattisesti kaikkiin järjestelmiin ja olisivat heti kaikkien osapuolten hyödynnettävänä, Savolainen kertoo.
Sovellus toimii pintatason ratkaisuna isompaan ongelmaan. Haasteena on kuitenkin edelleen se, ettei tieto kulje eri toimijoiden ja järjestelmien välillä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila peräänkuuluttaakin erilaisten datalähteiden välistä vuoropuhelua.
– Tällä hetkellä esimerkiksi kunnat ja ely-keskukset ylläpitävät omia erillisiä järjestelmiään, jotka eivät keskustele keskenään. Meidän on kehitettävä uusia tapoja yhdistellä ja hyödyntää avointa dataa, jolloin se palvelee paremmin kaikkia osapuolia – aina alueen kunnista ja kaupallisista toimijoista asukkaisiin, Uotila summaa.