16.01.2020
Pohjoinen kasvuvyöhyke tekee tärkeää vaikuttamistyötä niin Suomessa kuin EU-tasolla. Brysselissä järjestetty paneelikeskustelu nosti esiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Ruotsin Mälarin alueen liikennepoliittisia tavoitteita osana Skandinaviasta Välimerelle yltävää TEN-T-ydinverkkokäytävää.
Keskustelu Brysselissä vuoden 2019 lopulla nosti pohjoisten metropolialueiden väliset nopeat liikenneyhteydet EU-päättäjien tietoisuuteen. Kansanedustaja ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Matias Marttinen (kok.) muistutti, että TEN-T-ydinverkkokäytävällä ja Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä sen osana on valtava merkitys Suomen talouden kehitykselle.
– Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella asuu noin puolet Suomen väestöstä ja tuotetaan noin 60 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Sen merkitys koko Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle on valtava. Pohjoinen kasvuvyöhyke ja sen kehittäminen tuleekin ottaa sekä Suomen että EU:n liikennepoliittisessa päätöksenteossa entistä vahvemmin huomioon, Marttinen kertoo.
Ruotsissa Tukholma-Mälardal-alueen liikenneyhteyksien kehittämistä koordinoivan Mälardalsrådetin aluekehityksen prosessijohtaja Johan Hjelm kertoo, että Itämeren ylittävä yhteistyö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa tuo molemminpuolista lisäarvoa ja ymmärrystä.
– Meillä on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa yhtenäiset tavoitteet. Kehitämme infrastruktuureitamme ja julkista liikennettä, tuemme kulkemista metropolialueilla ja rakennamme kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä osana TEN-T-verkostoa, Hjelm kertoo.
EU:lta vihreää valoa Tunnin junalle
Paneelikeskustelussa nousivat esille myös kansainväliselle kaupalle ja liikenteelle merkittävät meriyhteydet, joiden kehittämiseksi Suomi ja Ruotsi ovat tehneet runsaasti yhteistyötä. Suomen tähän asti hyödyntämästä EU-rahoituksesta suurin osa onkin mennyt meriyhteyksien kehittämiseen muun muassa Turun ja Tukholman satamien yhteishankkeissa. Raumalta kotoisin oleva Marttinen muistuttaa, että myös Rauman satamaan on tehty viime vuosina suuria investointeja.
– 90 prosenttia koko Suomen viennistä kulkee satamien kautta, ja merkittävimmät satamat sijaitsevat Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Meriliikenteen, satamalogistiikan ja maakuljetusten saumaton yhteispeli on koko Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun elinehto, toteaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila.
Yksi Suomen merkittävimpiä liikennepoliittisia hankkeita on kuitenkin tällä hetkellä Tunnin juna. Nopea Turku–Helsinki-ratayhteys loisi toteutuessaan noin 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen sekä vahvistaisi yhteyksiä niin Tukholmaan kuin Pietariinkin.
– Meidän tulee huolehtia siitä, että nopeat yhteydet kaupunkiseutujen välillä kehittyvät. Tunnin juna on merkittävä hanke myös kansainvälisesti osana TEN-T-ydinverkkokäytävää. Siksi meidän tulee tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä paitsi vyöhykkeen sisällä myös kansainvälisesti, Marttinen kertoo.
Hänen mukaansa Suomella on paljon opittavaa Ruotsista, missä suurista liikenneinfrahankkeista ja EU-rahoituksen hyödyntämisestä on runsaasti kokemusta.
Tunnin junan vastaanotto on ollut EU-tasolla positiivinen ja päättäjien kanssa käydyn keskustelun ilmapiiri hyvä. Marttinen kuitenkin peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä suomalaiseen päätöksentekoon.
– Päätökset ovat pitkälti omissa käsissämme. Meidän tulee saada hankkeet käyntiin ja panostaa pitkäjänteiseen suunnitteluun, jotta pystymme hyödyntämään mahdollista EU-rahoitusta.