04.10.2017
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n arvion mukaan infrastruktuuriin – teihin, ratoihin ja siltoihin – investoidun, BKT:n yhtä prosenttia vastaavan summan, vaikuttavuus saman vuoden bruttokansantuotteeseen on +0,4% ja neljän vuoden päästä +1,5%.
Yksi tärkeimmistä Euroopan Unionin sisämarkkinoiden kehityskohteista on unionin alueen merkittävimpien tie-, ilma-, vesi- ja ratayhteyksien kitkaton liittyminen toisiinsa.
EU:n liikennesektorin kehittämisen painopiste, TEN-T, koostuu liikenneväylistä, jonka ytimen – yhdeksän Eurooppaa halkovaa ydinverkkokäytävää – pitäisi olla valmis vuoden 2030 lopulla. Sitä täydentävien hiussuonistojen verkoston suunniteltu valmistumisvuosi on 2050.
Kahden ydinverkkokäytävän pohjoiset päätepisteet ovat Suomessa. Toinen on Pohjanmeri–Baltia ja toinen Skandinavia–Välimeri –ydinverkkokäytävä.
Pohjoinen kasvuvyöhyke on Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävän pohjoisin osa, jonka puitteissa rahoitetaan erityisesti Etelä-Suomen tavaralogistiikkaa sujuvoittavia hankkeita.
Taloudellisten etujen lisäksi sujuvammilla yhteyksillä on vaikutusta myös ilmastonsuojelutavoitteisiin: matka-aikojen lyhentyessä ja kuljetusten siirtyessä pikkuteiltä hyvin vetäville raiteille ja esteettömille valtateille, liikennesektorin teho kasvaa ja liikenteen tuottamat päästöt pienentyvät. Samalla ihmisten liikkuvuus myös rajojen yli työn perässä helpottuu.
Lisää aiheesta:
Asiasanat: