Talouden elpyminen ja myönteiset rakennemuutokset takovat kasvua koko Suomen hyväksi. Positiivinen rakennemuutos on ollut nopeaa ja suurimman kasvun odotetaan olevan vielä edessä.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella talous elpyy hyvin ja vauhdittaa merkittävästi koko Suomen paluuta kasvu-uralle. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Uudellamaalla myönteinen kehitys näkyy reippaana talouden kasvuna, työttömyyden kääntymisenä laskuun sekä teknologisen kehityksen edistysaskelina. Myönteiset vaikutukset säteilevät kauaskantoisesti koko Suomen talouteen.

Vahvimmat kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä Varsinais-Suomessa, josta puhutaan positiivisen rakennemuutoksen keskuksena. Turun seudulla onkin nyt käynnissä poikkeuksellisen voimakas ja pitkäkestoinen kasvuvaihe. Nousun keskiössä ovat valmistava teknologiateollisuus, erityisesti meri- ja autoteollisuus. Myös rakentaminen ja lääketeollisuus ovat nousussa ja alueelle on arvioitu tarvittavan jopa 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. 

Nopea myönteinen kehitys tekee Varsinais-Suomesta tämän päivän Suomen suhteellisesti nopeimmin kasvavan alueen. Eri teollisuusalojen kasvunäkymät Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ulottuvat 2020-luvun puoliväliin, jolloin ennusteiden mukaan erityisesti meri- ja autoteollisuus on nostattanut tuotantokapasiteettinsa täysin uudelle tasolle.

Myös Satakunnan taloudessa on tapahtunut suotuisa käänne erityisesti teollisuudessa, jonka liikevaihto kääntyi nousuun 1,4%. Lisäksi kaikkien alueen yritysten liikevaihto on kohonnut keskimäärin ja yritysten maksama palkkasumma kasvoi myös hieman vuodesta 2016. Parhaiten menestyksestä ovat päässeet nauttimaan alle viiden sekä yli 20 työntekijän yritykset. Suurin vaikutus kasvuun on ollut nuorilla pk-yrityksillä sekä vanhoilla suuryrityksillä, joiden loppuvuosi 2016 sujui yleisesti ottaen mainiosti.   

Talous elpyy Uudellamaalla

Lupaavan kehityksen kelkassa on myös Uusimaa, missä erityisesti Helsingin alueen yritykset ovat palautumassa taantumasta. Palautuminen näkyy muun muassa yritysten määrän ja erityisesti henkilöstömäärän kasvuna sekä työttömyyden taittumisena. Yrityspalveluiden henkilöstömäärä on kasvussa ja myös ulkomaalaisomisteiset yritykset vahvistuivat viime vuonna. 

Kaupan kasvun on siivittänyt Helsingissä myös rakennusalaa. Vuoden 2017 alku olikin Helsingissä ennätyksellinen, kun asuntojen rakennusprojekteja aloitettiin ja saatettiin loppuun enemmän kuin aiemmin koko 2010-luvulla yhteensä. Turussakin asuntorakentaminen on ennätystasolla kun lupien määrä kasvoi viime vuodesta 100%. 

Muuttovoittoisuus jatkuu pääkaupunkiseudulla ja esimerkiksi Helsingin väkiluku kasvoi jälleen 1,1 prosenttia vuodesta 2016. Myös Turun kaupunki on päättänyt kasvattaa väestö- ja työpaikkatavoitteitaan positiivisen rakennemuutoksen tueksi. Kaupungit haluavat panostaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja myös koulutusjärjestelmän suorituskykyä on voimakkaasti kehitettävä kasvun mukana. 

Kestävää kasvua

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit ovat sitoutuneet toteuttamaan voimakasta kasvuvaihetta kestävällä tavalla. Esimerkiksi sekä Turku että Helsinki tavoittelevat molemmat hiilineutraaliutta, Turku vuoteen 2040 ja Helsinki 2050 mennessä. Kaupungeissa myös sijoitetaan vahvasti uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen sekä kestävään liikennejärjestelmään. Helsinkiläiset saavat esimerkiksi käyttöön ekologisen ja saavutettavan sähkörobottibussin ja Turussa on alettu panostaa entistä vahvemmin kiertotalouden ja eudullisen seudullisen joukkoliikenteen, Fölin, kehittämiseen.

Taloudelliset näkymät Suomessa ovat vähitellen kirkastumassa ja talouden suunta kulkee keskimäärin ylöspäin liikevaihdon kasvettua koko maassa yhteensä 3,3 %. Etenkin pk-yritysten odotukset ovat vahvistuneet selvästi. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän raportin mukaan myönteinen kehitys on vallannut lähes kaikki Suomen alueet. Ennen kaikkea kuitenkin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueen kaupunkien positiivinen rakennemuutos on ollut nopeaa ja suurimman kasvun odotetaan olevan vielä edessä.