Mitä yhteistä on kiertotaloudella, Turulla ja Japanilla?

Japanissa kiertotalousratkaisujen potentiaali aletaan tosissaan tunnistaa.

Miten voimme Turun seudulla vaikuttaa siihen, että kuluttamamme raaka-aineet pysyvät pitkään kierrossa ja käyttäisimme yhä enemmän palveluja omistamisen sijaan? Yksittäiset toimenpiteet eivät riitä, vaan meidän on kyettävä muuttamaan toimintaympäristöämme ja tekemisen tapoja. Materiaalivirrat eivät näe valtionrajoja.

Kestävä kaupunkikehitys on maailmanlaajuinen kysymys ja sen ratkaisemiseksi olemme ryhtyneet uudenlaiseen yhteistyöhön. Yhteistyössä ICLEI:n (Local Governments for Sustainability) globaalin verkoston, Sitran ja alueen toimijoiden kanssa olemme ryhtyneet tekemään #CircularTurku -resurssiviisauden tiekarttaa. Rakennamme seudun osaamisen ja aktiivisen kiertotaloustoiminnan päälle vahvaa tekemistä, tavoitteenasettelua ja seurantaa.

Kiertotalouden ratkaisuja ja tekijöitä on onneksi Turun seudulla huima määrä ja nyt teemme yhteistyötä myös japanilaisten kaupunkien kanssa. Kaupungit ottavat edelläkävijäasemaa ilmastoasioissa niin Suomessa kuin Japanissakin, ja kiertotalousratkaisujen potentiaali aletaan tosissaan tunnistaa.

Mitä olemme tähän mennessä oppineet japanilaisilta? Tässä muutama kiinnostava esimerkki taannoiselta reissultamme:

Japanin kaupungeista ilmastotoivoa

76 kaupunkia Japanissa on sitoutunut Zero Carbon Cities -aloitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Aikataulu on eurooppalaisen näkökulmasta riittämätön ja epäkunnianhimoinen. Miksi silti tuntuu toiveikkaalta?

Useat kaupungit ja prefektuurit ovat ilmaisseet ilmastohätätilan, mikä ajaa toimintaa nyt aiempaa vahvemmin eteenpäin. Yksi tällainen prefektuuri on talviurheilun ystävien Nagano, missä ilmastonmuutos tuli tietoisuuteen rytinällä sään ääri-ilmiöiden myötä. Japanilaisille merten muovijäte on monen tapaamamme asiantuntijan mielestä ollut käänteentekevä herättäjä ympäristön hätätilaan.

Zero Carbon -tavoitteeseen sitoutuneissa 76 kaupungissa on yhteensä 57 miljoonaa asukasta, eli 45 % Japanin väkiluvusta. Vauhti kiihtyy, sillä vielä tammikuun alussa sitoutuneita kaupunkeja oli vasta 33. Päästövaikutukset ja markkinoiden muutospotentiaali on valtava.

Esimerkiksi Jokohamassa ymmärretään, että keskitettyjen ratkaisujen maassa ilmastotaistelu vaatii uutta lähestymistapaa ja yhteistyötä. Jokohaman omavaraisuus sähköntuotannossa on vähäinen. Kaupunki on siksi tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen syrjäisen Tohokun alueen 12 kunnan kanssa uusiutuvan energian ostamisesta. Jokohaman tapaus osoittaa, että energiaratkaisut voivat tuoda uudenlaisen linkin maaseudun ja kaupunkien välille. Japanin energiakäänteessä monimuotoiset ja hajautetut ratkaisut ovat avain onnistumiseen.

Onnistunut ilmastotyö perustuu todenmukaisiin laskelmiin eri sektoreiden päästöistä. Kansainvälinen vertailtavuus on arvokasta, mutta maiden ja alueiden paremmuusjärjestykseen asettaminen ei ole tuloksellista. Yhteiskunnan rakenteet ja toimintakulttuuri vaikuttavat aina taustalla. Vaikka Japani taannoisesta ydinonnettomuudesta säikähtäneenä on yksi harvoista kivihiilivoimaa edelleen rakentavista maista, kannattaa olla toiveikas. Suuri muutos on alkanut ja se käynnistyi kaupungeista.

Energiapolitiikka ohjaa monia kiertotalousratkaisuja

Tokion metropolialueella muutosta vauhdittamaan on rakennettu Super Eco Town, Suur-Tokion jätteidenkäsittelyyn ja kierrätykseen keskittynyt moderni yritysalue. Yksi alueella toimivista yrityksistä on ALFO, joka käsittelee kahdella laitoksellaan noin viidenneksen Tokion elintarvikejätteistä ja muuntaa ne rehuseoksissa käytettäviksi ravintoaineiksi. Samalla syntyy biokaasua energiantuotantoon.

Ruokahävikin palauttaminen takaisin kiertoon on resurssiviisasta, mutta ongelman korjaaminen ketjun loppupäässä on taloudellisesti ja teknisesti haastavaa. Lopputuotteiden myyntitulot kattavat vain noin 10 % toiminnan kustannuksista, ja loput 90 % katetaan jätteenkäsittelyn porttimaksuilla.

Käsittelyprosessit kuluttavat runsaasti energiaa, joten väistämättä myös energiapolitiikka ohjaa ratkaisuja. Vaikka Japanin energiamarkkinat on avattu kilpailulle, näkyvät Fukushiman onnettomuuden vaikutukset yhä. Sähkön korkea hinta ja tukipolitiikka kannustavat käyttämään biokaasua ja jätettä energiantuotannon polttoaineina. Esimerkiksi biokaasun jalostus liikennekäyttöön ei siten kuulu japanilaiseen kiertotalouden keinovalikoimaan.

Bisnesmahdollisuuksia ja parempaa arkielämää kiertotaloudella

Kiertotalous liiketoimintana kiinnostaa japanilaisia yrityksiä. Business Finland edistää Japanissa yhteistyötä paikallisten ja suomalaisten yritysten välillä. Erityisiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ovat esimerkiksi muovia korvaavat biopohjaiset materiaalit, elintarvikealan ratkaisut, ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit ja korkea puurakentaminen. Muovin korvikkeet ja muut pakkausinnovaatiot toistuvat suosittuina teemoina. Myös puhdas energia ja biopolttoaineet herättävät laajaa kysyntää.

1,5 asteen elämäntavat -raportti arvioi keinoja, joilla elämäntapoja voidaan muuttaa Suomessa ja Japanissa siten, että ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Raportti valottaa myös suomalaisten elämäntapojen hiilijalanjälkeä, joka pitäisi laskea kolmasosaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 se saisi olla korkeintaan kuudesosa nykyisestä.

Vaikka Turun seutu on maailman mittakaavassa pieni, voimme tehdä kokoistamme suurempaa ilmasto- ja resurssiviisaustyötä. Hyvä esimerkki vauhdittaa parhaimmillaan muidenkin työtä! Kokosimme ICLEI:n kanssa yhteen Circular Turku -työtä – käy kurkkaamassa: Circular Turku -raportti.

Kirjoittajat:

Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
Miika Meretoja, erityisasiantuntija, Turun kaupunki
Essi Silvonen, tutkimuskoordinaattori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Tiina Vikman, erityisasiantuntija, Turun kaupunki

 

 

Turun ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteet

  • Hiilineutraali vuonna 2029 ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin
  • Resurssiviisas vuoteen 2040 mennessä:
    - Ei jätteitä
    - Ei päästöjä
    - Kestävä luonnonvarojen kulutus