Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävän pilotin tavoitteena on edistää Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostokaupunkien kilpailukykyä. Käytännössä kyseessä on monta toimijaa kattava liiketoimintaprosessien automatisointi.
– Pilotin tavoitteena on havainnollistaa ja konkretisoida, mitä kaikkea lohkoketjuteknologialla voidaan tehdä. Tulevaisuudessa kaupungit pystyvät yhteisellä alustalla käsittelemään digitaalisia prosesseja – tekemään sähköisesti sen, mikä nyt tehdään suuritöisemmin manuaalisesti, Karri Mikkonen DBE Core Oy:stä kertoo.
Digitalisaatio ja lohkoketjuteknologia helpottavat toimijoiden välistä yhteistyötä mahdollistamalla monen osapuolen samanaikaisen käytön ja tiedonhaun. DBE Coren kehittämä hajautettu lohkoketjuverkko yhdistää tilaajien ja toimittajien toiminnanohjausjärjestelmät.
Alustana toimii internetin päälle lohkoketjuteknologialla rakennettu salattu verkko, joka yhdistää järjestelmiä toisiinsa yhteisellä kielellä. Alustan osioita on aiemmin testattu muun muassa kansallisissa tutkimusprojekteissa.
– Verkossa tieto pysyy tallennettuna ja on kaikkien osapuolten käytettävissä. Samalla käyttäjälle jää digitaalinen jälki tilausprosessin kulusta.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen rahoittama pilotti on yksi yhteistyöverkoston edistämistä teknologia- ja innovaatiototeutuksista. Tammi–maaliskuussa toteutettavassa ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungeista Espoo ja Turku.
– Tavoitteena on, että pilottimme laajenee kaupunkien yhteiseksi alustaksi ja on myös monistettavissa kansainvälisille markkinoille, Mikkonen kertoo. Alusta perustuu PEPPOL-järjestelmään, joka on EU:ssa standardoitu ja soveltuu sellaisenaan kansainväliseen käyttöön.
Resurssit oikeisiin kohteisiin
Digitaaliset ratkaisut säästävät aikaa ja vaivaa erilaisissa hankinta- ja kilpailutusprosesseissa. Automaation ja lohkoketjuteknologian kautta voidaan pitkällä tähtäimellä säästää kaupunkien resursseja.
– Kunnan tärkein tehtävä on palvella sen asukkaita. Parhaimmillaan nyt pilotoitava teknologia tuo säästöjä ja parantaa palveluita: resurssit voidaan suunnata sinne, missä niitä enemmän tarvitaan, Turun kaupungin hankejohtaja Tapio Järvenpää kertoo.
Pilotille otollisia paikallisia haasteita haettiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kunnilta. Hanke käynnistyi työpajalla, jossa kartoitettiin sopivia käyttökohteita lohkoketjuteknologialla ratkaistavaksi. Espoo ja Turku ovat ensimmäisiä lohkoketjuteknologiaa testaavia kaupunkeja maailmassa.
– Olemme jo pitkään olleet kiinnostuneita lohkoketjuteknologian käyttömahdollisuuksista. Totesimme pilotoinnin olevan nyt siinä vaiheessa, että voimme lähteä mukaan sen testaamiseen, kertoo Espoon kaupungin palvelupäällikkö Pasi Ojaniemi, joka vastaa pilotin toteutuksesta paikallisesti.
Uusi teknologia tuo tukea muun muassa tiedon jäljitettävyyteen. Esimerkiksi tilausten ja toimitusten seurantaan ja tiedon jakamiseen on aiemmin kuulunut paljon manuaalista työtä.
– Silloin on aina myös mahdollisuus inhimillisiin virheisiin. Lohkoketju tarjoaa mututuntumaa vahvempaa tietoa, mikäpuolestaan tuo toimintaan varmuutta ja pitkässä juoksussa lisää myös ennakoitavuutta, Ojaniemi kertoo. Kehittyessään järjestelmä voi esimerkiksi ennakoida menekin kasvua ja viestiä muuttuvista tarpeista suoraan toimittajalle.
Lohkoketju mahdollistaa kuntien välisen tiedonjaon ja entistä vahvemman yhteistyön.
– Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella tehtävä yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten kuntien keskinäinen tiedonjako ja yhteistoiminta tuo hyötyä kaikille osapuolille, Järvenpää summaa.