Liiketoimintaa liikenteestä -kasvufoorumi 2.4.2019 Säätytalolla Helsingissä kokosi yhteen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen, Suomen kasvukäytävän ja Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimijat ja tulokset.

Liiketoimintaa liikenteestä -kasvufoorumi:

Liikenne- ja kuljetusala ovat merkittävän murroksen alla, kun alustatalous, digitalisaatio, tekoäly, päästötavoitteet ja kuluttajatottumuksen muutokset muokkaavat olemassa olevaa tarjontaa ja palveluita sekä palveluiden kysyntää.

Suomen sijainti Euroopan pohjoisosassa Itämeren rajaamana heikentää logistista asemaamme ja kilpailukykyämme. Tätä takamatkaa voidaan minimoida logistiikan ja kuljetusten digitalisaatiota edistämällä.

Pilottihankkeissa onnistuttu saamaan jopa 70 %:n kustannussäästöjä

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila totesi, että kasvuvyöhykkeiden kehittämistyössä tärkeintä on erilaisten organisaatioiden ja taustatahojen välinen yhteistyö, jolla rakennetaan luottamusta, joka kantaa myös tulevaisuudessa.

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvuvyöhykesopimuksen painopiste vuosille 2016-2019 on tavaralogistiikan kuljetusketjujen kehittäminen ja sujuvoittaminen digitalisaatiota hyödyntäen, jolloin saavutetaan resurssitehokkuutta ja samalla edistetään hiilineutraalisuustavoitetta. Kasvuvyöhykesopimuksen PKV-AIKO-rahoituksella on Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä aikaansaatu yhteensä noin 2 miljoonalla eurolla kymmenen hanketta, joita on toteuttanut 46 organisaatiota, näistä 26 yrityksiä.

Digitalisaatiosta kilpailukykyä maa- ja merikuljetusten logistiikkaketjuihin

Hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta esiteltiin Digitalisaatiosta kilpailukykyä maa- ja merikuljetusten logistiikkaketjuihin –paneelissa,  moderaattoreina toimivat Vediafi Oy:n toimitusjohtaja Matti Lankinen ja PBI Research Instituten dosentti Magnus Gustafsson.

Matti Lankinen totesi, että kun hankkeessa selvitettiin kansainvälisten kuljetusten pullonkauloja ja tavaratoimitusputkien läpäisykykyä, havaittiin että merkittävä osa pilotoiduista toimituksista kohtasi tehottomuutta kuljetus- ja viranomaisprosesseissa. Esimerkiksi kansallisten posti-yhtiöiden toimitus Suomesta Aasiaan on noin nelinkertainen hinnaltaan aasialaisten vastaavaan palveluun verrattuna, eikä pysty antamaan samantasoista kuljetusten läpinäkyvyyttä. Vastaavasti kuormalavan kuljetus Kouvolasta Pietariin kestää 10 päivää tehottomasta rajanylitysprosessista johtuen. Tämä on mahdollista tehostaa viidesosaan.

Traficomin Juha Kenraali korosti sitä, että yhteistyö yritysten ja muiden toimijoiden välillä sekä tiedon jakaminen ovat ratkaisevassa asemassa, jotta datataloudesta saadaan irti paras hyöty.

Paneelissa keskustelivat (vasemmalta) Ari Viitanen, Carinafour Oy, Hans Ahola, Ahola Transport Oy, Juha Kenraali, Traficom ja Kati Huhtala, Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy.

Tietoa jaettava rohkeammin

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n toimitusjohtaja Kati Huhtalan mukaan yksittäisille toimijoille syntyy suuria kustannuseriä siitä, ettei tietoa toimitusketjusta ole aina käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan. Tietoa olisikin uskallettava jakaa rohkeammin, jolloin kaikki ketjun toimijat hyötyisivät.

Usein logistiikka nähdään vain kuljetuksena, vaikka kyse on toimitusketjuista ja niiden sujuvista kytkennöistä, totesi Magnus Gustafsson. Jos haluaa tehostaa logistiikkaa pitää tarkastella toimintamalleja ja sopimuskäytäntöjä päästä päähän. 

Carinafourin hallituksen puheenjohtaja Ari Viitasen mukaan on tavoiteltavaa lisätä läpinäkyvyyttä tuotannonohjauksessa, jolloin turha varastointi vähenee, tavara kiertää nopeammin eikä tuotanto pääse keskeytymään. Viitasen mukaan tällä hetkellä tuotannon keskeytykset ovat pahimmillaan projektiteollisuudessa noin 70 % käytetystä ajasta, vaikka tämä kaikki olisi kehittyneillä prosesseilla, digitaalisilla työkaluilla ja alustoilla ratkaistavissa.

Ahola Transport Oy:n toimitusjohtaja Hans Ahola toi esille, miten tärkeää on huomioida koko toimitusketju aina alihankkijalta loppukäyttäjälle asti. Ahola Transport on hyödyntänyt tätä sekä yhteistyössä autoteollisuuden kanssa että esimerkiksi kaupungin sosiaalialan kuljetusten yhdistämisessä, jolloin on päästy jopa 40 % säästöihin tietovirtoja optimoimalla.

Tehostamisella kuljetuskustannuksissa voidaan säästää useita kymmeniä prosentteja

Samalla vähenevät myös kuljetusten aiheuttamat päästöt. Jotta pystyttäisiin vaikuttamaan logistiikan digitalisaatioon, joka varmistaa prosessien, datan ja järjestelmien yhteentoimivuuden, niin kansallisessa kaupankäynnissä, Euroopan sisämarkkinoilla kuin kansainvälisessä kaupassa, on Corridor as a Service -ekosysteemiin perustettu riippumaton CaaS Nordic ry, johon haetaan jäseniksi tutkimustahoja, viranomaisia, kaupunkeja, logistiikan tilaajia ja logistiikan palveluntarjoajia.

Liikkumistietoa tarvitaan monella alalla

Yhteiset tavoitteet

TEM:in erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas totesi vyöhykkeiden onnistuneen tuomaan yhteen laajoja toimijaverkostoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

TEM:in vuosiksi 2018-2022 laatiman Kaupunkiohjelman linjauksiin sisältyy kaupunkipolitiikan välineiden uudistaminen ja resurssien vahvistaminen siten, että kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden sekä kaupunkiverkostojen välisenä menettelynä jatketaan.  

Seutujen ulkoisen saavutettavuuden varmistaminen kansainvälisen kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi sekä kaupunkiseutujen välisten sujuvien ja kulkumuodoiltaan kestävien liikenneyhteyksien edistäminen työssäkäyntialueiden laajentumiseksi ja kaupunkien välisten kasvuvyöhykkeiden kehittymiseksi ovat jatkossakin valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteisiä tavoitteita. 

Suomen meriklusterista 75% kasvuvyöhykkeellä

Suomen meriklusterin verkostosta 75% toimii Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella, ja Business Finlandin johtaja Pekka Sivosen vetämässä keskustelussa todettiin, että meneillään on varsinainen meriteollisuuden buumi.

Esimerkiksi Meyerin Turun telakan viime vuoden liikevaihto oli jo lähes miljardi euroa, minkä lisäksi vaikutukset ulottuvat alihankintaverkostoihin ja muille toimialoille.

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus totesi, että meriklusterin toimintaympäristön pitkäjänteinen, suhdanteista riippumaton kehittäminen on Turun kaupungin elinkeinopoliittisen strategian ytimessä. Pelkästään Turun kaupungissa on 250 meriteollisuuden verkoston yritystä ja koko meriklusterin yrityksistä 30% sijaitsee Lounais-Suomessa.  Alan teknologinen kehittyminen ja nopea kasvu luovat myös uutta liiketoimintaa ja jatkuvan osaajapulan. Turun seudulla olisi tarve kouluttaa enemmän tekniikan osaajia, erityisesti diplomi-insinööritasolla, mutta tässä tarvitaan opetusministeriön ja valtiovallan vastaantuloa, muistutti Lauri Kattelus.

Wärtsilän johtaja Vesa Marttinen totesi, että merenkulku on jo aikanaan ratkaissut kaupunkien välisen kaupankäynnin, ja on lähtökohtaisesti globaalia. Maailman laajuiset megatrendit haastavat tätä 1000 miljardin dollarin tasearvoista toimintakenttää. Suomella on loistavat mahdollisuudet edelläkävijänä kehittää avointa ekosysteemiä, joka tarvitsee CO2 päästöjen vähentämisen 40%:lla vuoteen 2030 mennessä, fyysisen ja kyberturvallisuuden selkeän parannuksen sekä toiminnan tehottomuuden vähentämisen. Tämä onnistuu tuomalla avoin data osaksi operointia, uusilla teknologioilla, kiertotalouslähestymisellä ja ekosysteemin toimijoiden rohkealla roolien päivittämisellä.     

Päätöksenteossa on oleellista, että käytettävissä oleva tieto on mahdollisimman ajantasaista

Mobiilipaikannukseen perustuva liikkumistieto on tuoretta ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen infrahankkeissa, liikkumispalveluiden suunnittelussa, kaupunkikehityksessä, matkailupalvelujen tarjonnassa ja vähittäiskaupan liikepaikkapäätöksissä.

Telia Finlandin Analytiikkaliiketoiminnan johtaja Tapio Levä kertoi mobiilidatan hyödyntämisestä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungeissa.

Espoossa toteutettu länsimetron vaikutusanalyysi lisäsi ymmärrystä siitä, miten espoolaiset ottivat metron käyttöönsä. Lahden kaupungissa on kehitetty joukkoliikennettä hyödyntäen tietoa ihmisten todellisista liikkumissuunnista kaikilla kulkumuodoilla. Turussa mobiilidatan tuottama ymmärrys on tukenut kaupunkikeskustan elävöittämistä mittaamalla esimerkiksi vierailijamäärien kehitystä, tapahtumien vaikutusta ja vaikutusaluetta sekä matkailijatietoa. Imatralla analysoitiin tapahtuman vaikuttavuutta arvioimalla Imatran ajojen Imatralle tuomaa väkimäärää, taloudellista vaikuttavuutta ja kokonaisvaikuttavuutta.