Menneellä viikolla Helsingin Sanomat uutisoi tekemästään nuorten syrjäytymisvertailusta. Mukana on 176 kuntaa. Vertailun mukaan Turun nuorilla menee selvästi keskivertoa paremmin.

Kuntien syrjäytymisvertailu

  • Vertailussa on 176 yli 5 000 asukkaan kuntaa.
  • Turku sijoittui listauksessa sijalle 141.
  • Muita keskiverron paremmalle puolelle sijoittuvia kuntia ovat esim. Espoo ja Vaasa, jotka saivat vertailussa sijat 124. ja 150.
  • Parhaiten vertailussa pärjäsivät pienet kunnat kuten Rusko, Kauniainen, Kruunupyy ja Mustasaari.
  • Keskivertoa selvästi heikommin nuorilla menee esimerkiksi Äänekoskella ja useissa Itä-Suomen kunnissa.
  • Suurista kunnista keskivertoa heikommin sijoittuivat Vantaa (33.), Tampere (59.) ja Helsinki (60.).

HS tuotti nuorten hyvinvoinnin vertailun kunnittain THL:n Sotkanet-tietokannasta löytyvien tietojen pohjalta. Vertailun paras sijoitus on 176.

Suuret kaupungit tekevät paljon yhteistyötä nuorisotyön kehittämisessä. Tietoa ja parhaita käytäntöjä jaetaan avoimesti. Nuorisotyön organisoinnissa ja resurssoinnissa on kuitenkin paljon eroja kuntien kesken.

Turun nuorisotyöllä on pitkät perinteet

Turussa kunnallisella nuorisotyöllä on pitkät perinteet. Nuorisotyötä on tehty organisoidusti ja oman lautakunnan alaisuudessa jo 71 vuotta, mikä on valtakunnallisesti poikkeuksellista. Kaupungissa on ollut mahdollisuus pitkäjänteiseen ennalta ehkäisevään työhön ja monipuolisiin vapaa-ajan palveluihin.

 – Turussa on tehty pitkään niin sanottua nivelvaiheyhteistyötä tiiviisti eri toimijoiden kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki nuorten kanssa työtä tekevät viranomaistahot ovat säännöllisesti yhteydessä ja verkostot toimivat hyvin, nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio kertoo.

– Tieto kulkee viranomaisten välillä tehokkaasti ja me ajattelemme aina nuorten parasta. Tämän johdosta esimerkiksi koulupudokkaita ei juuri ole perusopetuksen jälkeen.

”Nuoresta otetaan koppi heti”

Turussa palvelut ovat helposti saatavilla ja kaupunki satsaa ennaltaehkäiseviin ja lapsiperheiden palveluihin. Nuorten ohjauspalvelut kuten Ohjaamo ja Vamos toimivat aktiivisesti, ja lisäksi kaupungissa on runsaat koulutusvaihtoehdot, joten koulutustakuu toimii myös käytännössä.

– Tiivis nuorisotyön verkosto tarkoittaa muun muassa sitä, että nuoresta otetaan koppi heti, jos hän on vaarassa jäädä ilman opiskelupaikkaa. Työllisyyden hoitoon panostetaan aivan samalla tasolla ja työ on tuottanut tulosta,  Ohjaamon hankekoordinaattori Hanna Hyytiä kertoo.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään vahvaa yhteistyötä etsivän nuorisotyön puitteissa.

– Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa on yksi avaintekijä, jonka avulla nuoria pystytään auttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Turussa esimerkiksi etsivää nuorisotyötä tehdään neljän eri organisaation yhteistyönä, jota kaupunki koordinoi, Lehtiö-Vainio taustoittaa.

Etsiviä on kaupungin nuorisopalveluissa, Varsinais-Suomen Sininauha ry:ssä, Ungdomsverkstaden Trojassa sekä A-klinikan nuorisoasemalla. Etsivää nuorisotyötä on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen Turussa, joten työmuodolla on pitkät perinteet.

Mitä Turussa tehdään toisin kuin muissa suomalaisissa kunnissa?

Kuntien vertailu osoittaa, että länsirannikolla nuoret voivat paremmin kuin muualla Suomessa. Tulokseen vaikuttavat useat tekijät, kuten maantieteellinen sijainti, kaupungin koko, väestörakenne ja monet muut muuttujat. Mitä Turussa tehdään eri tavalla kuin muualla esimerkiksi Tampereella, jossa kunnan nuorille on kasautunut vertailun mukaan keskimääräistä enemmän huonovointisuutta

Kaupungissa on kehitetty peruspalveluita, mutta on uskallettu myös kokeilla uutta.

Hanna Hyytiä

– Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä. Palvelut on suunniteltu selkeästi ja kattavasti, ja oppilaitokset ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Kaupungissa on kehitetty peruspalveluita systemaattisesti, mutta on uskallettu myös kokeilla uutta. Useat nuorten hankkeet ovat luoneet uusia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä mm. Koho-toiminta. Uskon, että Turussa on myös kuunneltu nuoria palveluiden suunnittelussa, Hyytiä listaa.

Kunnat ovat saaneet järjestää itse palvelunsa, mutta toimintamallit poikkeavat toisistaan.

Meillä on päätoimisia koululääkäreitä, joita ei kaikissa kaupungeissa ole.

Minna Aromaa

– Tärkeä asia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on toimiva neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Nuorten kohdalla korostuu erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli. Meillä on päätoimisia koululääkäreitä, joita ei kaikissa kaupungeissa ole, mikä turvaa asiantuntijuuden tason ja sitoutumisen työhön, lasten ja nuorten poliklinikan ylilääkäri Minna Aromaa kertoo.

– Lasten ja nuorten poliklinikalla sama lastenlääkäri hoitaa yleensä kaikki nuoren somaattiset vaivat esimerkiksi päänsäryn ja toistuvat vatsavaivat ja puuttuu tarvittaessa myös koulukiusaamiseen yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja koulun muiden toimijoiden kanssa, Aromaa jatkaa.

Turussa on myös nuorisopoliklinikka, jonne nuori voi tulla oma-aloitteisesti tai vanhempien tuomana esimerkiksi varhaiseen päihdekäyttöön liittyvissä ongelmissa. Vastaavaa ei ole muissa kaupungeissa.

– Nuorisopolin interventiomalli toimii konkreettisesti syrjäytymisen ehkäisyn työvälineenä ja tulokset ovat olleet hyviä.

Perusopetuksen oppilaslähtöisyys tuo tulosta

Perusopetuksessa tunnistetaan Lehtiö-Vainion mainitsema nivelvaiheyhteistyön merkitys nuorisotyössä. Sen lisäksi koulupuolella ollaan sitä mieltä, että hyvinvointiin vaikuttavat oppilaslähtöisyys, osallisuus ja runsaat harrastusmahdollisuudet. Positiivinen rakennemuutos tuo positiivista virettä myös muuhun tekemiseen.

Hyvinvoinnissa ratkaisee usean asian summa: alueen dynamiikka, vahva identiteetti, hyvät yhteydet ja koulutusmyönteisyys.

Tommi Tuominen

– Turussa ei välttämättä toimita ratkaisevasti eri tavalla kuin muissa suurissa kunnissa, mutta hyvinvoinnissa ratkaisee usean asian summa: alueen dynamiikka, vahva identiteetti, hyvät yhteydet ja koulutusmyönteisyys tuottavat hyvää, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen toteaa.

Turussa on kaikki mukaan -asenne. Se näkyy lasten ja nuorten vireässä harrastustoiminnassa. Turussa toimii myös kattava KiVa koulu -toiminta, Linkki-toiminta (MLL) sekä kaikista peruskouluista löytyvä Liikkuva koulu.

Osallisuutta ja Oma Koutsi -toimintaa

Toisen asteen oppilaitoksissa on jo pitkään tehty yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Nuorten palvelujen verkostuminen on toimivaa ja sen eteen on tehty työtä. Kolmannella sektorilla on valtava ammattitaito, jota kannattaa hyödyntää. Esimerkkeinä TUAS - Nuorten tuetun asumisen palvelut ja Oma Koutsi-toiminta, SPR:n nuorten Turvatalo sekä Vamos-palvelukokonaisuus, kuraattori Kati Länsiö kertoo.

Kolmannella sektorilla on valtava ammattitaito, jota kannattaa hyödyntää.

Kati Länsiö

– Ammatillisella puolella olemme rakentaneet opiskelijoiden hyvinvointia hyvin pitkäkestoisesti ja alkuun projektien avustuksella. Tällä hetkellä palvelumme ovat kohtuullisen hyvin resurssoidut, Länsiö jatkaa.

Yksi konkreettinen ja innovatiivinen esimerkki kaupunginosatoiminnasta on Me-talo Pansiossa. Me-talo on Fingerroosin säätiön koordinoima ja Me-säätiön mahdollistama yhteistoiminnallinen paikka Hövelin palvelukeskuksessa.

– Me-talossa järjestetään monipuolisesti vapaa-ajan harrastustoimintaa, kursseja, kerhoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Lisäksi tiloissa tarjotaan apua ja neuvoja elämän eri ongelmakohtiin, osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala valaisee talotoiminnan ideaa.

Kuntien hyvinvointierot pieniä kouluterveyskyselyssä

Joka toinen vuosi toteutettava kouluterveyskysely tarkastelee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä, koulunkäyntiä ja opiskelua sekä avun saamista. Mukana ovat perusopetuksen 4.–5. luokan ja 8.–9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaat.

Kouluterveyskyselyn mukaan Suomen kuuden suurimman kunnan erot ovat erittäin pieniä, mutta Turun koululaiset pitävät koulusta hieman verrokkikuntia enemmän.

Liikkumisessa tapahtuu selkeä pudotus noin 15 ikävuoden kohdalla ja se on ollut nähtävillä jo vuosien ajan. Turussa ollaan kuitenkin liikunnallisempia verrattuna Varsinais-Suomen ja koko maan nuoriin. Pojat liikkuvat kaikissa ikäryhmissä ja alueilla 5–10 prosenttiyksikköä enemmän kuin tytöt. Tytöt sen sijaan kokevat mielialansa paremmaksi verrattuna maan keskiarvoon.

Syrjäytymisvertailun ja kouluterveyskyselyn tulosten erot selittyvät osin sillä, että syrjäytymiskysely pohjautuu tilastoihin ja kouluterveyskysely oppilaiden omaan subjetiiviseen kokemukseen. Näkökulmat ovat siis hyvin erilaiset.

Yläkoululaisten hyvinvointinotkahdus on yleensä tilapäinen

Kouluterveyskyselyssä huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että ensimmäistä kertaa kyselyssä mukana olleilla 4.–5. luokan oppilailla on vielä kaikki asiat hyvin, mutta 8.–9. luokkiin mennessä koululaisten terveys, liikkuminen ja osallisuuden kokeminen lähtevät alamäkeen. Murrosikäisten notkahdusvaihe tasaantuu yleensä ja onneksi lukioikään mennessä. Huomioitavaa on myös se, että lukiolaisten ja ammattioppilaitoksen opiskelijoiden erot ovat monessa asiassa tasaantuneet.

Helsingin Sanomien mukaan ottamissa tilastoissa paljon vaikuttaa se, miten palvelut on järjestetty. Työllistymispalveluita järjestetään hyvin eri tavalla kuin vaikkapa rikosten sovittelua, joten tilastotiedot antavat syystäkin erilaista aineistoa kuin kyselyyn perustuva aineisto.

Kaikkiaan Turussa voidaan olla tyytyväisiä siihen, että eri toimijoiden yhteistyö on kaupungissa hyvää ja se näkyy suoraan nuorten hyvinvoinnissa.

Lähteet: