Turun ammatti-instituutti sai alkuvuodesta 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Ns. MAO-rahan tarkoituksena on edistää kotoutumista niin, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt pääsevät nopeammin kiinni ammatillisiin opintoihin ja myös työllistyminen nopeutuu.

Kun rahoituspäätös oli saatu, Turun ammatti-instituutissa lähdettiin rohkeasti suunnittelemaan alkavia koulutuksia sekä jo samalla mainostamaan tarjontaa kohderyhmille. Kysyntää oli hyvin ja erilaisia MAO-koulutuksia, osatutkintoja, perustutkintoja ja ammattitutkintoja, on alkanut syyskuun alkuun mennessä 13 ja opiskelijoita ryhmissä on yhteensä 240.

Haasteita ja onnistumisia

Vaikka ryhmät laitettiin pystyyn nopealla aikataululla ja tulevaan oli vaikea valmistautua, kun ei juurikaan tiedetty opiskelijoiden taustoista, kaikki ryhmät pääsivät hyvin käyntiin. Suurimmat haasteet johtuivat suomenkielen puutteesta ja koulun ulkopuolisista asioista johtuvista poissaoloista (esim. oleskelulupa-, asunto- ja raha-asiat).

Tärkeänä kohderyhmän kannalta koettiin laajemmat resurssit ja kaksoisopettajuuden mahdollisuudet:

”Osa porukoista oli ns. motivoituneita, kyvyt ja osaaminen yleisesti oli hyvin vaihtelevalla tasolla, mutta jos on oikeasti kiinnostunut niin se ei ole lähtökohtaisesti ongelma. Osalla suomen kielessä suuria puutteita, tästäkin selvittiin, jos into ja halu oppia ovat kohdallaan.”

”Hyvä, että tällaista koulutusta järjestetään ja nuoret pääsevät nopeammin kiinni ammattiopintoihin.”

”Kaikki ok, paljon ahkeria tekijöitä. Positiivista pöhinää.”

Kokonaisuudessaan palaute oli positiivista ja tällaisia uusia kokeiluja haluttiin tehdä jatkossakin.

Kotouttaminen vaatii kykyä reagoida

Kyky reagoida ja muuttaa kotouttamisen toimenpiteitä asettaa paineita viranomaisille, palveluntarjoajille ja kotouttamistyön parissa työskenteleville. Äkkinäiset ratkaisut ja heikosti suunnitellut pilotoinnit voivat asettaa oppijat huonoon asemaan ja kasvattaa maahanmuuttajatyötä tekevien tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään laadukkaasti tai tarvittavin resurssein.

Projektityössä on siis nopealiikkeisyyden vaatimuksesta huolimatta ymmärrettävä ajan antamisen tärkeys ja kehitystyön prosessinomaisuus, toteaa Siirtolaisuusinstituutin tutkija Mervi Matswetu AboaNova-hankkeelle tekemässään tutkimusraportissa.

Suomessa on valtakunnallisesti tekeillä useita samanaikaisia muutoksia, jotka voidaan kotouttamisen näkökulmasta nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Muun muassa aikuisten perusopetuksen uudistus, ammattiopetusreformi, maakuntauudistus kuntakokeiluineen, sote-uudistus, kotouttamislain uudistus sekä muutokset kotoutumiskoulutukseen liittyen luovat haasteita erityisesti opetuksen suunnitteluun. Toimintatutkimuksessa onkin pureuduttu kotouttamisen toimintakentän muutoksiin ja niihin vastaamiseen erityisesti hanketyön näkökulmasta.

Tutkimuksessa on käsitelty maahanmuuttajien kotouttamista lähinnä koulutuksen näkövinkkelistä, mutta toimenpide-ehdotuksissa on painotettu myös työllistymisen ja yrittäjyyden merkitystä kotouttavina toimenpiteinä. Näitä ovat muun muassa yrittäjyyden esiin nostaminen jo varhaisessa kielikoulutusvaiheessa sekä yhteistyö paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Vaikka toimintatutkimus on tehty AboaNova-hankkeen tarpeisiin, tarjoaa se tiivistetysti tietoa myös toimintakentässä tapahtuvista muutoksista ja maahan muuttaneiden profiileista. Näin se tarjoaa pohjaa myös muille kehittämishankkeille ja kotouttamisen kanssa toimiville.

AboaNova – Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Turun seudulla -hankkeen tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä kielikoulutuksesta muihin koulutuksiin ja työelämään sekä yrittäjiksi kehittämällä uusia, entistä työelämälähtöisempiä kielikoulutuksen toteutustapoja. Lisäksi projektissa kehitetään digitaalisen ja muun ohjauksen sekä tukitoiminnan uusia toimintamalleja. Hankkeen hallinnoivana organisaationa toimii Turun kaupungin sivistystoimiala ja sitä rahoittaa ESR.

 

 

 

 

 

Asiasanat: