140 vuotta yleissivistävää opetusta

Turkulaisen yleissivistävän koulutuksen vaiheet 140 vuoden ajalta on nyt koottu yksiin kansiin. Turun kaupungin sivistystoimiala julkisti Turun kaupungin yleissivistävän koulutuksen historian 10.6.2015. Teoksen on kirjoittanut FT Kimmo Ikonen.

Sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen muistutti, että Turku on perinteinen koulukaupunki, joten on jo aika, että pitkä paikallinen historia saadaan yksiin kansiin.
– Oman hyvin perustellun käsitykseni mukaan ensimmäinen oppilaitos eli Katedralskolan on aloittanut toimintansa vuonna 1276, mistä ensi vuonna tulee kuluneeksi 740 vuotta. Varsin pitkään on järjestelmällistä institutionaalista koulutusta täällä siis järjestetty. Kunnalliseksi koulujärjestelmä muotoutui 1870-luvun alussa, ja tähän kokonaisuuteen olemme keskittyneet nyt julkaistussa historiateoksessa.

Yleissivistävän koulutuksen osa on oiva jatke vuonna 2010 valmistuneelle ammatillisen koulutuksen historialle, jossa esiteltiin ammatillisen koulutuksen vaiheet aina kätilökoulutuksesta nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen asti.
– Kokonaisuudesta puuttuu vielä kolmas, eli varhaiskasvatuksen osa, jos ajatellaan oman toimialamme rakennetta. Kerrottakoon, että sekin on tekeillä. Toivomme, että työ valmistuisi ensi vuoden aikana, jolloin meillä olisi koossa varsinainen trilogia kolmissa kansissa, Jalonen visioi.

Valtava urakka hyvässä hengessä

Viimeisenä kansakoulujen johtokunnan puheenjohtajana sekä ensimmäisen nykyaikaisen lautakunnan puheenjohtajana toiminut Armas Lahoniitty muisteli 40 vuoden takaisten kokemustensa olleen varsin positiivisia.
– Haaste oli aikamoinen, ja hieman jännittikin tulla tällaiseen valtavaan urakkaan mukaan aikana, jolloin Turussakin valmisteltiin siirtymistä uuteen peruskoulu- ja lukiojärjestelmään. Kokouksia, suunnittelutoimikuntia ja palavereja oli paljon, kun piti yhdistää kolme erilaista koulusysteemiä – kansakoulu, yksityiset sekä valtion oppikoulut yhdeksi organisaatioksi. Piti esimerkiksi käydä läpi tilat, henkilökuntaneuvottelut, opettajien sijoittamiset, opetussuunnitelmat jne.

Työmäärä oli valtava, mutta mukana olleet virkamiehet olivat innostuneita tekeillä olevasta työstä.
– Eteenpäin meno ja uuden kehittämisen henki oli käsin kosketeltavissa. Hyvin harvoin johtokunnassa tai lautakunnassa äänestettiin mistään asiasta. Hyvin perusteellisia keskusteluja käytiin, mutta poliittisia erimielisyyksiä ei juurikaan ollut, sillä lainsäädäntö oli selkeä ja lääninhallituksen, kouluhallituksen ja ministeriön ohjaus tiukkaa. Isolla joukolla vietiin isoa asiaa hyvässä hengessä eteenpäin, Lahoniitty muistelee.

Taustamateriaalia oli "metreittäin"

Lähdeaineistoa ja materiaalia olisi teoksen kirjoittajan Kimmo Ikosen mukaan riittänyt varsin hyvin kaksiosaiseenkin historiateokseen.
– Tulin huomaamaan, että kouluelämästä, oli se sitten kansakoulua, oppikoulua tai peruskoulua, kirjallista materiaalia on olemassa todella paljon. Kirjan pohjatyö on enimmäkseen ollut kansakoulujen johtokuntien pöytäkirjojen läpikäymistä. En voi sanoa, että olisin lukenut kaikkia pöytäkirjoja, mutta suurin piirtein 140 vuodelta kuitenkin, Ikonen laskeskelee.

Taustamateriaalissa on ollut haastatteluja, kuvausta koulumaailmasta, muistelmia, lehtimateriaalia sekä myös jonkin verran oppilaan näkökulmaa.
– Kouluasioista kirjoitettiin lehdistössä jo 1800-luvulla. Aivan käsittämätöntä, että sieltä löytyy niin suomen- kuin ruotsinkielistä kuvausta esimerkiksi tyttöjen pensionaattiopetuksesta ja muista merkittävistä taitekohdista. Myös koulusuunnittelutoimikunnan dokumentteja löytyi Turun kaupunginarkistosta varsin runsaasti, koska monenlaista asiaa ja yksityiskohtaa piti dokumentoida suunnittelutyötä visusti tarkkailleelle lääninhallitukselle.

Tavoitteena helppolukuinen mutta oppikirjamainen teos

Kirjasta haluttiin tehdä luettava, vaikka tietokirja onkin.
– Kirjan sivuja on elävöitetty runsaalla kuvituksella, kiitos kuvatoimittaja Lauri Tiikasalon. Kaksipalstaisuus helpottaa lukemista. Ja vaikka tämä ei mikään väitöskirja olekaan, kirja on myös varsin hyvin dokumentoitu, ja se sisältää 950 lähdeviitettä, Ikonen kertoo.

Kirjan ulkoasusta vastanneelle Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa graafista alaa opettavalle Markku Pennaselle kokemusta vastaavanlaisista töistä on kertynyt esimerkiksi jo mainitun ammatillisen koulutuksen historian taittamisesta.
– Projekti oli mielenkiintoinen, vaikka tulin vasta loppuvaiheessa mukaan. Esimerkiksi jo kirjan vedokset herättivät mielenkiintoa kollegoissa ja tutuissa. Olihan monella turkulaista koulua käyneellä omakohtaisia muistoja menneistä ajoista ja tutuista kouluista, Pennanen kertoo.

--------------

Turun kaupungin yleissivistävän koulutuksen historiateos kokoaa paikallisen koulutuksen vaiheet 140 vuoden ajalta aina vuodesta 1872 uuden kansakoulun alkuajoista yksityisen ja valtiollisen oppikoulujärjestelmän kunnallistamiseen ja nykyiseen peruskoulu- ja lukiojärjestelmään. Teoksesta on tekeillä myös ruotsinkielinen versio, joka ilmestynee vuodenvaihteessa.

Historiateos on tehty pitkälti sivistystoimialan omin voimin. Historiatoimikunnan jäsenet ovat entisiä opetustoimen työntekijöitä, teoksen ulkoasusta ja taitosta on vastannut graafisen alan opettaja Markku Pennanen ja kirjan kirjoittanut Nummenpakan koulussa pitkään historiaa opettanut FT Kimmo Ikonen.

Lisätiedot:

toimialajohtaja Timo Jalonen
timo.jalonen(at)turku.fi

p. 02 262 9204
p. 050 432 3646